Puuseppämestari

Käsityömestarin ja kisällin perinteet ulottuvat 1300 – 1400 luvun Englannin, Italian ja Ranskan ammattikuntalaitoksien kulta-aikaan. Suomen ensimmäiset ammattikuntalaitokset on perustettu 1620 luvulla Turkuun.

Mestariksi pääsy edellytti tiettyä ammattikuntien ohjauksessa ja valvonnassa suoritettua opinkäyntiä. Oppipojan oli käytävä ohdakkeinen opintie, ennen kuin saavutti mestarinarvon ja saattoi ryhtyä itsenäiseksi yrittäjäksi. Eteneminen kohti mestarinarvoa alkoi usein 14-vuotiaana. Oppiaika kesti tavallisesti 3-5 vuotta. Oppivuosien jälkeen oppilaan tuli palvella mestariaan kisällinä vielä vuosi ja olla sitten kisällivaelluksella pari vuotta. (Lähde: www.mestarikiltaneuvosto.fi)

Puuseppämestarin tutkinnon vastaanotto luvan antaa Opetushallituksen nimeämä puusepänalan tutkintotoimikunta. Oppilaitoksessa tutkinnon vastaanottajina toimii kolmikantaperiaatteella: oppilaitoksen edustajana kokenut opettaja, työntekijäpuolelta teollisuudesta kokenut ja ansioitunut työntekijä sekä kolmantena puuseppämestari.

Vielä tänä päivänäkin mestari toimii usein liikkeenharjoittajana, mutta usein myös opetustehtävissä ammatti- sekä ammattikorkeakouluissa. Monesti puuseppämestari on myös se yrityksen arvostettu ammattimies, joka käyttää yrityksen kaikki koneet, tuntee erilaiset materiaalit ja työstötavat sekä on vuosikymmeninä kerännyt monipuolisen työkokemuksen.

Muotolan liikkeenharjoittaja on teollinen muotoilija sekä puuseppämestari. Tarjoan käyttöönne muotoilun, tuotekehityksen, valmistustekniikoiden tuntemuksen sekä vuosien saatossa kerätyn kokemuksen rakennus- ja puusepänteollisuudesta.